“Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä. Samanlaisia ja erilaisia.”
Erilainen jäbä -Dxxxa D, the boys
Tässä on ylipäätään hyvä mietelause, mutta jakaisin tämän vielä kolmanteen kategoriaan, esiintyjiin, jota tässä nyt rupean avaamaan.
“Esiintyjä on harvinaislaatuinen masokisti joka tykkää paineesta ja nauttii itsensä saattamisesta noloihin tilanteisiin.”
Tämä on oma mietelauseeni, joka kuvaa intohimoista esiintyjää mielestäni yllättävänkin hyvin.
Esiintyjällä tässä tarkoitan henkilöä, joka tykkää olla ihmisten edessä ja esiintyä, oli se sitten puhe, musiikkiesitys saatikka teatteri. Esiintyjä hakee huomiota itseensä ja tykkää siitä, kun häneen kohdistuu kaikki huomio. Huomioikaa tässä, että huomiohuorat eivät ole esiintyjiä, sillä esiintyjä hakee katseet itseensä vain esiintyessään, huomiohuoran tehdessä sitä aina. Nämä eivät ole sama asia ja aika harvoin kulkevat käsi kädessä.
Itse olen kahta näistä esiintyjätyypeistä. Teatterinäyttelijä ja muusikko. Esiintyminen on jännittävää, ja siihen ainakin itselleni sisältyy suurta samankaltaisuutta uhkapeliin tuottamaan jännitykseen. Se tunne kun melkein oksennat ennen suurta esiintymistä on suuri jännite. Se kivettyy paikoilleen lavalle päästyä, ja meinaa pakottaa hallitsemattoman hymyn huulille. Esityksen jälkeen purkautuu tämä onnellisuus ja jännitys ja haluat jakaa nämä tunteet kaikkien kanssa. Esiintyminen tuottaa niin suuria ja monipuolisia tunteita, ettei sitä voi kokea paitsi esiintymällä. Nämä tunteet riittävät tuottamaan hyvää mieltä, onnellisuutta ja elämäniloa useiksi viikoiksi. Luonnollisesti mitä suurempi yleisö ja mitä enemmän katseet kiinnittyvät juuri sinuun. Soolokeikan heittäminen kahdensadan hengen edessä kansainvälisissä lyömäsoitinkilpailuissa on ollut yksi hienoimmista kokemuksista mitä olen kokenut. Tämän esiintymisen aikaiset ja jälkeiset tunteet olivat vertaansa vailla.
Ja sitten siihen mitä tarkoitin masokistilla. Tämä voidaan lukea masokismiksi, koska oikein intohimoinen esiintyjä nauttii myös lavalla epäonnistumisesta, joka yleensä nähdään kivuliaana ja huonona asiana.
Esiintyminen voi tavallaan olla itsetuhoista, sillä lavalla paljastaa esiintyjä kaiken itsestään koko maailmalle ilman hallintaa tunteista ja ajatuksista joita levittää. Soitinta voi soittaa niin monella tavalla, että kaikkia on mahdotonta laskea. Pohjiltaan surullisen ja traagisen kappaleen voi soittaa samalla tavalla, traagisesti, ja se saa kyyneleen kivikasvoisimmankin miehen silmään. Sama kappale voi myös saada masentuneimman ja surullisimman pessimistin nauramaan ja räjähtämään ilosta jos soittaja on vahvasti onnellinen esiintymisen aikana. Lavalla kaikki tunteet näkyvät läpi yleisölle.
Sitten elämänneuvoja Veikko Lavilta.
“Ota löysin rantein, älä jännitä, ota vastaan mitä tarjoo elämä. Ota löysin rantein, älä jännitä, ota vastaan elämä.”
Ota löysin rantein -Veikko Lavi.
Koko biisi on ohjannut omaa elämätapaani vahvasti.
Hyvät ystävät ja veljet, menkää virran mukana, mennyt on mennyttä, mitä sitä enää suremaan.
”Kirjoittaja on Sällien kyseenalainen puskajussi”
Otso Vuorinen